Tiedän, miten yksinäseltä ja stressaavalta koko hää ruljanssi voi tuntua. Kun menin naimisiin Australiassa 10 vuotta sitten vain yksi ystävä pystyi pääsemään paikan päälle juhliin. Vanhemmat eivät päässeet. Minulla ei ole kuvia äidin kanssa. Ei kuvia siitä kun äiti auttaisi mekkoa päälleni. Ei ollut "first lookkia" isän kanssa. Oli vain me kaksi, sulhasen suku ja päivä jonka silti halusin muistaa koko loppuelämän.

Oma kokemus vaikuttaa nyt tosi paljon siihen kuinka olen läsnä pareilleni. En halua tulla kylmästi vain ottamaan teknisesti hyviä kuvia. Haluan olla siellä lämmöllä mukana. Luontevasti joukossa juhlistamassa, kertomassa että kyllä kaikki hyvin menee. Että tulee hauska päivä ja että saa ja pitääkin nauttia. Ja silti saadaan upeat kuvat muistoksi loppuelämäksi.

Mun ei ole tarkoitus tehdä teille lisä stressiä kuvista, vaan ohjaan lempeästi käyttäen sitä mitä meillä on päivän aikana. Valo, tilanteet, kosketukset, ne ihmiset jotka ovat siellä. Koska tämä päivä ei enää toistu. Valokuvaan teidän päivän tiedostaen kuinka tärkeitä nämä ihmiset ja tilanteet teille ovat. Jonain päivänä häät ja kaikki teidän ihmiset ovat vain muistoissa, ja teille otetut kuvat ovat ne mitkä auttavat niitä muistoja takaisin sydämeen.

Editoin kaikki kuvat itse huolellisesti yksitellen. Prosessi on hidas, eikä sitä saa tekoäly pilata. Häät on siihen liian arvokas asia.